Lentoturvallisuuden uhkatekijät
Lentokone on nykyään kilometrimäärään nähden turvallisin matkustusmuoto liikenteessä. Kellon ympäri maailmalla liikkuvat lentokoneet taivaltavat miljoonia kilometrejä ilman onnettomuuksia. Tämän päivän tekniikka tekee lentokoneista erittäin turvallisia, ja laitteiden rakentajien onkin mahdotonta myydä tuotteitaan, mikäli niissä todetaan turvallisuuspuutteita. Lisäksi kansainväliset normit, lait ja säädökset määrittelevät lentokoneiden turvallisuutta. Lentäjien koulutus on myöskin erittäin tärkeä osa lentoturvallisuutta.
Koneille suoritettavat tyyppikelpoisuuskoulutukset tutustuttavat lentäjät uusiin konetyyppeihin, ennen kuin heidän sallitaan itsenäisesti lentävän kyseisiä konetyyppejä. Simulaattorien avulla voidaan harjoitella ongelmatilanteita, ja tällä tavoin voi ennakoida mahdolliset normaalista poikkeavat tilanteet. Nykyisten lentokoneiden tekniikka on niin korkeatasoista, että lähes kaikki koneen ohjaukseen ja hallintaan liittyvät järjestelmät ovat varmistettuja. Käytännössä kyseiset järjestelmät ovat kaksinkertaisia.
Koneet kommunikoivat itsenäisesti lennonjohtojärjestelmien kanssa. Kaikissa siviililiikenteen koneissa on esimerkiksi toisiotutkat, jotka ilmoittavat koneen sijainnin koko ajan niin, että lennonjohto voi ohjata koneita turvallisille lentoväylille.
Moottorihäiriöt
Mäntämoottoristen lentokoneiden aikana koneen moottori oli suhteellisen altis erilaisille häiriöille. Häiriötilanteet olivat jopa niin yleisiä, ettei esimerkiksi moottorin epävireinen käynti ollut millään lailla poikkeuksellista. Huoltotoimenpiteitä, kuten esimerkiksi sylinterin vaihtoja, saatettiin tehdä taivasalla. Samalla epävireiset moottorit säädettiin.
Suihkumoottorien käyttö on vähentänyt moottorihäiriöitä merkittävästi. Tästä huolimatta moottorihäiriöihin varaudutaan edelleen ennakoimalla ja ottamalla moottorihäiriön mahdollisuus huomioon. Lennolle lähteminen on moottorihäiriöiden kannalta kriittisen vaihe. Ohjaamossa kerrataan päivittäin ennen ensimmäistä lentoa toimenpiteet moottorihäiriön sattuessa. Esimerkiksi Finnairin lentäjät osallistuvat pari kertaa vuodessa simulaattorikoulutukseen, jossa heidän taitonsa moottorihäiriön sattuessa testataan.
Turbulenssi ja muut sääolosuhteet
Ennen jokaista lentoa koneen miehistö käy läpi säätiedot reittinsä varrelta. Miehistö tekee lentosuunnitelman, jonka avulla huonot sääalueet pyritään välttämään. Tuulen suunta ja mahdolliset sadealueet vaikuttavat turvallisuuteen ja lennon taloudellisuuteen. CAVOK tarkoittaa hyvää lentosäätä, jossa ei ole pilviä 1500 metrin alapuolella ja näkyvyyttäkin on yli kymmenen kilometriä. Lisäksi ei ole sadetta, ukkosta tai hiekkaa ilmassa eikä ukkospilviä ole näkyvissä.
Turbulenssi, joka tunnetaan paremmin ilmakuoppana, on näkymätöntä, mutta se vaikuttaa lentokoneen liikehdintään. Kun saavutaan alueelle, jossa tiedetään olevan turbulenssia, koneen matkustamossa kehotetaan kiinnittämään turvavyöt valon avulla. Se ei ole lentokoneelle vaarallinen ilmiö, mutta matkan tekemisen se saattaa muuttaa jokseenkin epämiellyttäväksi, koska sen aiheuttamia lentokoneen asennon muutoksia ei voida ennakoida. Tämä ilmiö saattaa johtaa kaatumisiin ja loukkaantumisiin.
Tulosta turvallisuuden kustannuksella
Vaikka tekniikan kehityksen ja koulutuksen ansiosta lentoturvallisuus onkin lisääntynyt, on edelleen uhkatekijöitäkin olemassa. Lentoliikenteen globaali kasvu on jo itsessään yksi riskitekijä. Onhan toki luonnollista, että mitä enemmän liikennettä, sen suurempi mahdollisuus on myös onnettomuuksiin. Lentokonevalmistaja Airbus on arvioinut, että maailman lentomatkustajien määrä kaksinkertaistuu 15 vuoden aikana. Liikennemäärät kasvavat eniten Aasian ja Tyynenmeren alueilla. Suomenkin vuosittaisen matkustajamäärän on arvioitu kasvavan noin neljä prosenttia vuodessa.
Taloudelliset seikat vaikuttavat myös lentoturvallisuuteen. Kun yhtiöt hakevat jatkuvia parannuksia kannattavuuteensa esimerkiksi ulkoistamalla toimintojaan ja käyttämällä alihankkijoita, voi tämä muutos laittaa yhtiöiden turvallisuuskulttuurin koetukselle. Jatkuva voittojen kasvattaminen saattaa rapauttaa hyvin toimivan turvallisuusjärjestelmän.
Halpalentoyhtiöt muuttivat alaa
Halpalentoyhtiöt ovat vallanneet alaa perinteisiltä lentoyhtiöiltä. Euroopassa jo noin puolet lentoliikenteestä on suurten halpalentoyhtiöiden hallussa. Valitettavasti kaikkien näiden yritysten turvallisuusajattelu ei ole aina vaaditulla tasolla, minkä takia joitain yhtiöitä on jouduttu lopettamaan aiempien onnettomuuksien seurauksena.
Merikuljetuksista tuttu laivojen rekisteröinti niin kutsuttuihin mukavuuslippumaihin ei ole täysin tuntematon ilmiö ilmailuliikenteessäkään. Tunnettu norjalainen halpalentoyhtiö esimerkiksi ensimmäisenä halpalentoyhtiönä aloittaessaan liikenteen Yhdysvaltoihin rekisteröi laajarunkokalustonsa Irlantiin. Lisäksi lentokoneiden henkilöstö palkattiin Thaimaasta, jossa lentotoimintaa säätelee Singaporen laki.
Lentoturvallisuuden peruspilareissa noudatetaan avointa raportoimistapaa. Voi olla, etteivät vuokratut tai yksityiset lentäjät halua vaarantaa ansioitaan raportoimalla herkästi kaikista pikkuvioista. Tämä saattaa olla tulos, jos lentoyhtiön turvallisuuskulttuuri ei ole siltä vaadittavalla tasolla.
Nykytekniikkakin saattaa osaltaan vaikuttaa lentämisen turvallisuuteen negatiivisesti. Yhä kattavammat automaattiset järjestelmät saattavat etäännyttää pilotit lentämisen peruskäytännöistä ongelmatilanteen sattuessa. Tästä asiasta on nähty myös surullinen esimerkki, kun Air Francen A330 -kone sakkasi mereen, koska lentäjien tilannetiedot olivat puutteellisia. Tämä asia yhdessä rikkoutuneiden antureiden kanssa oli syynä kyseiseen onnettomuuteen.
Maiden väleillä on erilaisia käytäntöjä
Yksi turvallisuuteen vaikuttava tekijä saattaa myös olla nykytrendin mukaisessa lentäjien koulutuksessa. Nykyäänhän opiskelija itse maksaa oman koulutuksensa. Tämä muutos on johtanut epäilyksiin, että koulutukseen eivät ole päässeet taitavat yksilöt, vaan henkilöt, joilla on varaa koulutukseen. Toisaalta esimerkiksi meillä Suomessa lentäjäkelpoisuutta ei voida koulutusjärjestelmän takia rahalla ostaa.
Lentoturvallisuus vaihtelee alueittain. Euroopassa ja Yhdysvalloissa on lentoturvallisuus korkealla tasolla, kun taas Aasiassa on yhtiöiden välillä merkittäviä eroja. Synkin tilanne on Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Usein turvallisuusasiat ovat paremmin hallinnassa suuremmissa kuin pienissä yhtiöissä. Pienten alueellisten yhtiöiden turvallisuuteen satsaamat resurssit saattavat olla hyvinkin rajallisia.
Uusi ilmiö ovat myöskin virtuaalilentoyhtiöt, joilla ei ole omia lentokoneita tai henkilökuntaa, vaikka se pyrkiikin näyttämään aidolta lentoyhtiöltä. Ne käyttävät eri operaattoreita toimintansa pyörittämiseen, joten vastuukysymykset ongelmien sattuessa voivat olla hyvinkin sekavia.Uusissa konemalleissa saattaa olla pitkästä testaamisesta huolimatta lastentauteja, jotka vaikuttavat lentoturvallisuuteen.